tiistai 14. syyskuuta 2010

Kempele on toista maata

Kempeleessä on hyvä elää, mutta Kempeleen päättäjät - sekä vallattomat valtuutetut että virkamiehet - piiloutuvat sen kliseen taakse, kun olisi syytä tehdä jotain niille asioille, jotka eivät Kempeleessä ole hyvin. Keskusteluissa hoetaan vain sitä, miten hyvin asiat ovat, ja todetaan, että paljon on tehty ja hyvin on strategioita ja ohjeita kirjoitettu ja päätöksiä tehty. Samalla ummistetaan silmät siltä, että kauniita sanoja on kirjoitettu paljon - paperia on käytetty runsaasti - mutta itse hommia ei ole tehty.

Kempeleen Vihreä kunnanvaltuutettu Sirkku Asheesh teki taannoin aloitteen siitä, että koululaisten ergonomiaan kiinnitettäisiin huomiota. Kouluikäiset kärsivät niska-, hartia- ja selkävaivoista ja päänsäryistä lähes yhtä usein kuin istumatyötä tekevät aikuisetkin. Vastaukseksi kunnanhallituksesta kerrottiin, että kaikki vaaditut toimenpiteet on jo toteutettu.

Toimenpiteistä - taukojumpasta, ohjeistuksesta, tuolien ja pöytien säätämisistä - on tosiaankin tehty päätös ja asiasta on ehkä jopa tiedotettukin siitä vastaaville, mutta tosiasiassa mitään ei ole tehty. Niinpä vastaus meni väärin: toimenpiteitä ei tosiaankaan ole toteutettu. Tämä selvisi kyselemällä asiaa itse koululaisilta.

Toinen Sirkun aiemmin tekemä aloite koski valtuutettujen tekemiä kysymyksiä. Hän esitti, että vastaukset kysymyksiin kirjattaisiin valtuustokokousten pöytäkirjoihin, jotta ne säilyisivät jälkipolville ja näkyisivät myös kuntalaisille. Asiaa oli pohdittu itsehallintovaliokunnassa ja esitykseksi oli annettu, että kysymyksiin voisi saada pyydettäessä kirjallisen vastauksen, jotta viranhaltijoille ei koituisi siitä liikaa lisätyötä. Näin itsehallintovaliokunnan jäsen Elina Könönen sen muisti. Jostain syystä esitys oli kuitenkin kirjattu siten, että tämä olisi mahdollista ainoastaan kyselytunnilla. Tämän vaalikauden aikana ei ole järjestetty yhtään avointa kyselytuntia, vaikka se hallintojohtaja Virva Maskosen mukaan mahdollista olisikin. Sen sijaan valtuuston iltakoulussa, joka on suljettu tilaisuus, järjestettiin kyselytunti, jolloin kuntalaiset eivät päässeet edes kuuntelemaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin.

Kunnanjohtaja Kari Ahokas toi toukokuussa Kuusamossa valtuuston seminaarimatkalla ylen jyrkkäsanaisesti esille, että Vihreiden valtuutettu tekee jatkuvasti turhia ja viranhaltijoita kohtuuttomasti työllistäviä kysymyksiä ja aloitteita. Se, miten kunnanjohtajalla on oikeus tuomita kysymys tai aloite turhaksi, jäi minulle tapausta käsitelleessä kuulemistilaisuudessa hämäräksi. Eikö kunnan ylin päättävä elin ole valtuusto? Silloinhan se itse määrittää, mikä on turhaa. Ja tosiasiassa kysymykset on esitettävä yhä uudestaan ja uudestaan, koska niihin ei selvää vastausta ole annettu. Ilmeisesti kyse onkin siitä, että uutta valtuutettua koulitaan "talon tavoille" - eli pysymään hiljaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti