Kempeleen Vihreät

Pekka Haavisto presidentiksi -tilaisuus Kempeleessä

2012-01-30T09:28:00.000-08:00

Kansanedustaja Satu Haapanen ja Rantalakeuden Vihreät (ent. Kempeleen Vihreät) ovat kauppakeskus Zeppelinissä perjantaina 3.2. klo 14-18 kertomassa, miksi Pekka Haavistosta tulee Suomelle erinomainen presidentti. Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään! Kahvitarjoilu.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/235478483201762/

Rantalakeus-lehdessä 25.1.2012 julkaistu kirjoitus:

Pekka Haavisto – paras presidentiksi

On helppo luetella syitä, miksi Pekka Haavistosta saadaan Suomelle erinomainen presidentti. Ensinnäkin hänellä on vahva tehtävään tarvittava ulko- ja turvallisuuspoliittinen kokemus. Hän on muun muassa toiminut kuusi vuotta YK-tehtävissä kriisialueilla kuten Darfurissa. Hän on luennoinut Helsingin yliopistossa, Nato-koulussa Oberammergaussa ja Bristolin yliopistossa Iso-Britanniassa. Haavisto on ollut myös vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa Instituutissa erityisalueenaan Venäjään liittyvät kysymykset ja uudet turvallisuusuhat. Vuonna 2008 puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala myönsi Haavistolle sotilasansiomitalin hänen ansioistaan YK-tehtävissä kriisialueilla.

Kun Ulkopolitiikka-lehti vuonna 2009 pyysi neljääkymmentä kotimaista asiantuntijaa nimeämään, keitä he pitävät kansainvälisesti tärkeimpinä suomalaisina vaikuttajina, Pekka Haavisto sijoittui listalla viidenneksi. Tarja Halonen oli listalla kuudentena ja Paavo Lipponen sijalla 12.

Haavisto on myös sisäpolitiikassa kokenut poliitikko. Hän on toiminut useita kausia kansanedustajana, yhden kauden ministerinä ja puolueensa puheenjohtajana. Kotiseudullaan Helsingissä hänet tunnetaan muun muassa siitä, että hän osallistuu joka vuosi Hurstin köyhien joulujuhlan valmisteluun aamupäivällä, ennen kuin media tulee paikalle. Hän tuntee myös kotimaiset ”paimentolaiset”.

Haavistolla on erinomaiset esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Kun muut vielä etsivät sanoja, Haavisto on jo ehtinyt tiivistänyt asian ytimen muutamalla lauseella. Hän kuuntelee kohteliaasti muiden mielipiteet ja pyrkii aina löytämään sovun. On vaikea riidellä, jos Pekka Haavisto on läsnä.

Sen lisäksi, että Haavistolla on maamme korkeimpaan ulkopoliittiseen virkaan vaadittava pätevyys, hänellä on myös kyky kuunnella kadunmiestä. Hän itse sanookin, että presidentin täytyy myös tuntea tavallisen suomalaisen arki: presidenttiin otetaan yhteyttä vaikka missä asiassa. Kun hänen kanssaan keskustelee, hän keskittyy täysin keskustelukumppaninsa kuuntelemiseen, oli tämä kuka tahansa. Hän on aidosti mukava ja hyvä ihminen.

Pekka Haavistoa tukee vaikuttava kansalaisvaltuuskunta, jota johtaa hammaslääketieteen tohtori, professori Helena Ranta, joka tunnetaan maailmalla panoksestaan ihmisoikeusloukkausten tutkinnassa ja uhrien tunnistamisessa. Professori Ranta kertoo tutustuneensa Haavistoon maailman konfliktialueilla ja sanoo luottavansa Haaviston kykyyn toimia Suomen parhaaksi.

Suomi on vähäväkinen, syrjäinen maa ja me tarvitsemme presidentin, jonka avulla maamme saa maailmalla myönteistä huomiota. Pekka Haavisto edustaa suvaitsevaisuutta, keskinäistä kunnioitusta, avoimuutta ja kansainvälisyyttä. Hänen arvomaailmansa pohjaa luonnon itseisarvon ja kanssaeläjien kunnioittamiseen. Siksi minun valintani maamme presidentiksi on Pekka Haavisto.

Paula Pohjanrinne
Kahden lapsen äiti, yrittäjä
Rantalakeuden Vihreiden puheenjohtaja

Minun Pekka Haavistoni

2012-01-22T05:49:00.000-08:00

Kun Vihreiden puoluekokouksessa viime kesäkuussa päätettiin asettaa Pekka Haavisto presidenttiehdokkaaksi, en ollut järin innoissani. Oulun vaalipiirin Vihreiden puheenjohtajana olin aikalailla uuvuksissa huonosti menneiden eduskuntavaalien jälkeen. Kun jäsenryntäys vaalien jälkeen tuli, tuntui hetken ihan hyvältä: tuntui siltä, että nyt kääritään hihat ja aletaan hommiin. Mutta näin jälkeenpäin näen, että se oli sama kuin olisi ryhtynyt jälleenrakennustöihin tulipalon jälkeen: kun on vaan pakko tehdä jotain. Ja vasta sen jälkeen tulee voipumus.

Kesäkuussa ajatus ”välivaaleista” ennen ilmeisen työläitä kuntavaaleja oli pelkästään uuvuttava. Eikä ehdokaskaan saanut silloin minua innostumaan. Tiesin toki hänen uroteoistaan meillä ja maailmalla, mutta en tuntenut häntä paremmin. Olin tavannut hänet Savonlinnassa joskus 1994 - 95, kun hän koulutti meitä eduskuntavaaliehdokkaita. Minulle oli silloin jostain syystä jäänyt Pekasta epämääräisen negatiivinen kuva.

Viime syksynä, kun Pekka Haavisto vieraili presidentinkampanjan puitteissa ensi kerran Oulussa, tälläsin itseni ihan tarkoituksella kuskiksi ja änginpä vielä röyhkeästi haastatteluihin mukaan, kun minulla siihen oli mahdollisuus. Halusin tietää, millainen Pekka on ihmisenä. Mietin, voinko lähteä täysin sydämin ajamaan presidentiksi ihmistä, josta en ehkä pidäkään. Ja vielä miestä.

Tavatessamme tuona maanantaiaamuna Kempeleen lukiolla Pekka oli valvonut edellisenä iltana myöhään edustustehtävissä ja lennähtänyt jo kahdeksaksi luennoimaan Afrikka-aiheesta lukiolaisille, joista suurimmalla osalla ei ole äänioikeutta. Kun salista alkoi valua opettajia opettajanhuoneeseen, he olivat innoissaan. Oppilaatkin olivat kuulemma pysyneet kiitettävästi hereillä, koska luento oli ollut hyvin mielenkiintoinen.

Autoon päästyämme Pekka haukotteli, näpytti hetken kännykkäänsä… Ja alkoi kysellä Oulun vaalipiirin kuulumisia. Sen vartin verran, kun ajoimme Yle Oulun toimitukseen, hän ihan aidosti keskusteli kanssani. Olin kovin otettu. Hän olisi voinut olla hiljaakin ja naputella puhelintaan, koska enhän minä ollut taivuteltava äänestäjä, vaan ”varma nakki”: kuka tahansa puolueen paikallinen aktiivi, joka oli lähtenyt kuskiksi. Minun hurmaamiseeni ei ollut mitään syytä, ja silti hän teki sen viidessätoista minuutissa ihan vain olemalla oma itsensä.

Kun sitten salakuuntelin Pekkaa toimittajien kanssa puhumassa, tulin täydellisen vaikuttuneeksi hänen tiedoistaan ja taidoistaan ulkopolitiikan ja diplomatian saralla. Sen lisäksi Pekka on aidosti mukava: hän ymmärtää, ettei pelkkä pätevyys riitä, presidentin tulee olla perillä myös pienen ihmisen asioista, vaikka hänellä ei valtaoikeuksiensa puitteissa niihin juuri vaikutusvaltaa olekaan. Hän voi kuitenkin arvojohtajana nostaa pientä ihmistä koskevia asioita julkiseen keskusteluun.

En nyt kehu enempää: tämä kaikki on faktaa, jonka voi lukea muualtakin. Kerron siitä, mitä Pekka Haavisto on tehnyt minulle.

Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja on saanut meidät vihreät aktiivit taas innostumaan. Vaikka Pekan taustalla on laaja, puoluerajat ylittävä kansalaisliike, sen keskiössä häärää Vihreä Liitto r.p. aktiiveineen, joihin katson lukeutuvani. Pekka vetää vaalivankkuria vahvasti, ja me muut yritämme mahdollisuuksiemme mukaan tuuppia vauhtia. Ilman Pekkaa ei vaalivankkurimme kiitäisi sitä vauhtia, jota se nyt on kiitänyt. Kun eräs toisen puoleen edustaja tässä taannoin kehui kampanjaa, totesin siihen, ettei kampanja ole ehkä sen kummoisempi kuin muillakaan, mutta ehdokas sattuu olemaan vaan niin pirun hyvä.

Kävi tänään miten tahansa, me olemme voittajia – Pekan ansiosta. Kiitos hänelle siitä. Me olemme saaneet takaisin intomme parantaa maailmaa ja uskomme siihen, että se voi parantua. Pekka on osoittanut jo, että muutos on mahdollista. Jopa Suomessa. Kaikissa ihmisissä on mahdollisuus: niin suvaitsematonta jäärää ei ole, etteikö hän kykenisi muuttamaan asennettaan. Tästä meidän vihreidenkin on hyvä lähteä kuntavaaleihin.

Paula Pohjanrinne
Kempeleen Vihreät ry:n puheenjohtaja

Kiitos!

2011-04-22T01:03:00.000-07:00

Vihreät kokivat kirvelevän vaalitappion, mutta aktiivisuuden puutteesta se ei johtunut. Kiitos kaikille meitä äänestäneille: Kempeleen Vihreiden oma ehdokas Sirkku Asheesh sai peräti 461 ääntä, mikä todella hyvä saalis ottaen huomioon, miten niukasti ehdimme kampanjoimaan.

Kiitos myös tukijoillemme: ilman rahaa ei kampanjaa olisi voitu toteuttaa lainkaan. Kunhan viimeisetkin laskut on maksettu, ja kaikki saatu laskettua, julkaisemme tällä sivulla Sirkun vaalikampanjan tulo- ja menoselvityksen.

Kiitos myös tukijoukoille: heille, jotka jakoivat vaalilehtiä ja esitteitä väsymättä ja loputtomasti.

Meidän joukossamme on tilaa ja tilausta uusille jäsenille, jotka haluavat kantaa oman kortensa kekoon varmistaakseen, ettivät vihreät toistamiseen joudu kokemaan vastaavaa tappiota. Tästä lähdetään uuteen nousuun, ja siihen tarvitaan uutta väkeä ja uutta ajattelua. Tästä linkistä klikkaamalla voi liittyä myös Kempeleen Vihreisiin.

Ja toimintaan mukaan pääse tulemalla, kun kutsutaan ;-) Järjestämme 6.5. jo perinteiseksi muodostuneet kevätsiivoustalkoot jossain päin Kempelettä. Jäsenille tulee kutsut sähköpostilla ja lisäksi ilmoitamme siitä Rantalakeudessa.

Oulun vaalipiirin Vihreiden uusi kansanedustaja on Satu Haapanen, joka on tuttu myös täällä Kempeleessä: ennen valintaansa Satu toimi opettajana Kempeleen kirkonkylän koulussa.

Sirkutetaan Arkadianmäki!

2010-11-21T05:46:00.000-08:00

Oulun vaalipiirin Vihreät ry valitsi jo kevätkokouksessaan toukokuun loppupuolella Kempeleen historian ensimmäisen vihreän kunnanvaltuutetun Sirkku Asheeshin ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa 2011. Sirkun vaaliteemat ovat avoimuus päätöksenteossa - mitä hän on kiivaasti ajanut Kempeleen valtuustossakin - sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuuskysymykset.

Nyt on aika Sirkuttaa Arkadianmäki! Esimerkiksi Facebookissa voi hyvin liittyä mukaan sirkutusjoukkoihin: http://www.facebook.com/pages/Sirkutetaan-Arkadianmaki/

Arkadianmäellä tarvitaan raikkaan asiallista Sirkutusta. Aidon pohojalaasen vihersirkun nuttura ei tutise, vaikka kalapuikkoviiksivallut kitapurjeitaan heiluttelevat.

Kampanjaa voi tukea täällä:
http://www.vihreat.fi/lahjoita?ehdokas=9660

Sirkku on maailmaa nähnyt ja elämää kokenut alansa (sote) asiantuntija, jonka nuttura ei helpolla tutise. Hän hoitelee kunnallispolitiikan - ainoana vihreänä valtuutettuna Kempeleessä - ja työnsä - palvelusihteerinä kunnassa - lisäksi lähihuoltajana kolmea lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä harrastavaa varhaisteiniä ja yhtä superylivilkasta kultaista noutajaa. Tämän naisen käsistä ei mopo eivätkä langat karkaa!

Koulutus:
Yhteiskuntatieteiden maisteri, kansainvälinen politiikka (yleinen historia, sosiaaliantropologia)
Maaseudun kehittäjä (eat)
Turvallisuuden esimies
Matkailumerkonomi

Kempele on toista maata

2010-09-14T12:21:00.000-07:00

Kempeleessä on hyvä elää, mutta Kempeleen päättäjät - sekä vallattomat valtuutetut että virkamiehet - piiloutuvat sen kliseen taakse, kun olisi syytä tehdä jotain niille asioille, jotka eivät Kempeleessä ole hyvin. Keskusteluissa hoetaan vain sitä, miten hyvin asiat ovat, ja todetaan, että paljon on tehty ja hyvin on strategioita ja ohjeita kirjoitettu ja päätöksiä tehty. Samalla ummistetaan silmät siltä, että kauniita sanoja on kirjoitettu paljon - paperia on käytetty runsaasti - mutta itse hommia ei ole tehty.

Kempeleen Vihreä kunnanvaltuutettu Sirkku Asheesh teki taannoin aloitteen siitä, että koululaisten ergonomiaan kiinnitettäisiin huomiota. Kouluikäiset kärsivät niska-, hartia- ja selkävaivoista ja päänsäryistä lähes yhtä usein kuin istumatyötä tekevät aikuisetkin. Vastaukseksi kunnanhallituksesta kerrottiin, että kaikki vaaditut toimenpiteet on jo toteutettu.

Toimenpiteistä - taukojumpasta, ohjeistuksesta, tuolien ja pöytien säätämisistä - on tosiaankin tehty päätös ja asiasta on ehkä jopa tiedotettukin siitä vastaaville, mutta tosiasiassa mitään ei ole tehty. Niinpä vastaus meni väärin: toimenpiteitä ei tosiaankaan ole toteutettu. Tämä selvisi kyselemällä asiaa itse koululaisilta.

Toinen Sirkun aiemmin tekemä aloite koski valtuutettujen tekemiä kysymyksiä. Hän esitti, että vastaukset kysymyksiin kirjattaisiin valtuustokokousten pöytäkirjoihin, jotta ne säilyisivät jälkipolville ja näkyisivät myös kuntalaisille. Asiaa oli pohdittu itsehallintovaliokunnassa ja esitykseksi oli annettu, että kysymyksiin voisi saada pyydettäessä kirjallisen vastauksen, jotta viranhaltijoille ei koituisi siitä liikaa lisätyötä. Näin itsehallintovaliokunnan jäsen Elina Könönen sen muisti. Jostain syystä esitys oli kuitenkin kirjattu siten, että tämä olisi mahdollista ainoastaan kyselytunnilla. Tämän vaalikauden aikana ei ole järjestetty yhtään avointa kyselytuntia, vaikka se hallintojohtaja Virva Maskosen mukaan mahdollista olisikin. Sen sijaan valtuuston iltakoulussa, joka on suljettu tilaisuus, järjestettiin kyselytunti, jolloin kuntalaiset eivät päässeet edes kuuntelemaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin.

Kunnanjohtaja Kari Ahokas toi toukokuussa Kuusamossa valtuuston seminaarimatkalla ylen jyrkkäsanaisesti esille, että Vihreiden valtuutettu tekee jatkuvasti turhia ja viranhaltijoita kohtuuttomasti työllistäviä kysymyksiä ja aloitteita. Se, miten kunnanjohtajalla on oikeus tuomita kysymys tai aloite turhaksi, jäi minulle tapausta käsitelleessä kuulemistilaisuudessa hämäräksi. Eikö kunnan ylin päättävä elin ole valtuusto? Silloinhan se itse määrittää, mikä on turhaa. Ja tosiasiassa kysymykset on esitettävä yhä uudestaan ja uudestaan, koska niihin ei selvää vastausta ole annettu. Ilmeisesti kyse onkin siitä, että uutta valtuutettua koulitaan "talon tavoille" - eli pysymään hiljaa.

ORAS TYNKKYNEN KEMPELEESSÄ 10.5.

2010-05-02T12:42:00.000-07:00

Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen vierailee Kempeleessä maanantaina 10.5. Hän alustaa yhdessä Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa keskustelun Kempeleen yhdyskuntarakenteesta kunnantalon valtuustosalissa klo 14.30 alkaen. Tilaisuuden jälkeen lähdemme tutustumaan ekokortteliin klo 15.30 http://www.fortel.fi/components/ekokortteli ja paluu Kempeleen kunnatalolle tapahtuu n. klo 17.

Mukana tilaisuudessa on myös Oulun luonnosuojeluyhdistyksen
yhdyskuntarakennekampanja http://www.olsy.fi/yhdyskuntarakenne/.

Kuljetuksen järjestämisen vuoksi toivomme, että tilaisuuteen ilmoittauduttaisiin etukäteen allekirjoittaneelle! Lämpimästi tervetuloa!

Kempeleen Vihreiden psta,
:-) Paula, sihteerikkö
p. 040 4154907
paula.pohjanrinne@vihreat.fi

Tässä aiheeseen liittyvä kannanottomme:
Kempeleen Vihreät ry
Kannanotto 29.4.2010

Kempeleen Vihreät kannattavat nykyisen asemanseudun kehittämistä

NCC:n kanssa tehty Kempele visio uudesta asemanseudusta nykyisen asemanseudun pohjoispuolelle, keskelle peltoja, on nimensä mukaisesti hurmoksellinen harhakuva - siihen sisältyy muun muassa kerrostaloasuntoja 10 000 uudelle asukkaalle! Kempeleen väkiluvun pitäisi kasvaa vuoteen 2030 mennessä vähintään 25 000:een, kun se tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvaa 21 000:een. Ja kaikkien kuntaan muuttavien tulisi haluta asua kerrostalossa.

Kempeleen aseman seudun kehittäminen on erinomaisen hyvä ajatus, varsinkin, jos Oulun seudun paikallisliikenne saadaan raiteille kaksoisraiteen myötä, kuten syytä olisi. Kempeleen Vihreät pitävät kuitenkin epäviisaana ryhtyä rakentamaan keskelle peltoa uutta asema-aluetta, joka olisi käytännössä jo kolmas keskusta Kempeleen kunnassa. Rakentamisen suunta - pohjoinen - on oikea Oulun seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta, mutta kehittämisen lähdettävä liikkeelle nykyisestä keskustasta.

Kempeleen yhdyskuntarakenne ei suinkaan ole tiivis, vaikka kunnan strategiassa niin väitetäänkin. Sen voi kuka tahansa todeta välimatkoja mittaamalla tai karttaa katsomalla. Lisäksi julkisen liikenteen tila on Kempeleessä niin ala-arvoinen, että oman auton käyttö on kunnan sisällä välttämätöntä. Tällainen on kestämätöntä ennen kaikkea ympäristön ja ilmaston kannalta, mutta myös asukkaiden itsensä kannalta. Viime vuosina on tehty lukuisia eri aloitteita julkisen liikenteen kehittämiseksi Kempeleessä mm. palvelulinjatyyppisenä linja-autoliikenteenä, mutta mitään asiaan eteen ei ole tehty. Vieläkään ei myöskään ole tehty mitään vuonna 2006 seudulliseen joukkoliikennesuunnitelmaan kirjatun julkisen liikenneyhteyden käynnistämisen eteen Oulunsalon ja Kempeleen välille, vaikka välillä on runsaasti työpaikka- ja opiskelijaliikennettä, eli pendelöintiä. Lisäksi lienee kiistatonta, että siitä hyötyisivät erityisesti molempien kuntien yrittäjät. Kempeleen kunta maksaa vähiten Oulun seudun kunnista joukkoliikennetukea, ja siksi kyseiset palvelut ovat kunnan alueella niin heikot.

Nykyisen asemanseudun kehittämistä puoltaisi ennen kaikkea edellä mainittu tiivistämisperiaate, mutta myös se, että se selkeyttäisi kunnan rakennetta. Zatelliittikaavan - ja uuden eritasoliittymäkaavan - kaatuminen on tuonut esiin, että suunnitelmia nykyisen nelostien eritasoliittymän korjaamiseksi sekä Ouluntullin liittymän käyttöönottamiseksi on olemassa. Eri yhteyksissä NCC-visiosta puhutaan jopa Kemepeleen uutena visiona, vaikka siitä ei ole tehty päätöstä valtuustossa. On huolestuttavaa, että yksityisen rakennusyhtiön visio lähtee elämään omaa elämäänsä ilman julkista ja kriittistä käsittelyä. Nyt kunnalla on mahdollisuus toimia järkevästi ja vastuuntuntoisesti kaavoituksen suhteen, eikä jäädä kiinni rakennusjättien tarjoilemiin harhakuviin.

Taksiaseman laajennus ja kunnan etu kyseessä 22.2.

2010-02-25T00:42:00.000-08:00

Jostain syystä kunnantalon pihalla olevan taksiaseman vuokrasopimus oli viety suoraan kunnahallitukseen ja sieltä vain vähäisen kitinän kera läpi valtuustoon. Kuitenkin kyse on kahdenkymmenen (20) vuoden sopimuksesta, joka estää kaiken kehittämisen kunnatalon ympäristössä, alueella, joka ehdottomasti tarvitsisi kaavamuutoksen. Lisäksi parhaillaan kaivellaan kunnatalon perustuksia, jotta selvitetään, miten mätä talo on. Voi olla, että koko rakennus joudutaan rakentamaan uusiksi.

Onneksi valtuustossa kerrankin järjen ääni voitti, ja Sirkun esittämä, erittäin hyvin perusteltu vastalause sai laajan kannatuksen, ja asia siirrettiin takaisin valiokuntakäsittelyyn. Yleisesti ottaen on tietenkin syytä ihmetellä, miten näin merkittävää asiaa ei alunperin annettu valtuutettujen käsiteltäväksi. Lieneeköhän taustalla jotain?

"Vastustan ehdottomasti taksiaseman laajentamista kunnantalon muutenkin tunkkaisen pienellä parkkipaikalla. Suurin syy tähän on se, että kevyenliikenteenväylän käyttö on jo nyt vaarallista, kun taksit ja kunnantalolla käyvät autoilijat sompailevat väylän läpi jatkuvalla syötöllä. Kevyenliikenteenväylän käyttö on todella vilkasta, koska sitä käyttävät mm. yläasteen, lukion ja jotkut ala-asteen oppilaat, lisäksi se on ainoa keskeinen väylä kunnan itä- ja länsipuolen välillä. Tätä kevyenliikenteen väylää ei pidä rasittaa enempää, päinvastoin pitää harkita keinoja sen kehittämiseen turvallisemmaksi.

Lisäksi en näe mitään syytä, että taksiaseman tulisi olla juuri kunnantalon etupihalla. Näkisin sen mieluummin palvelujen ääressä, esimerkiksi Zeppeliinin yhteydessä. Joka tapauksessa enemmistö taksin käyttäjistä tilaa taksin puhelimitse, joten aseman fyysisellä sijainnilla ei ole käytännön merkitystä. Lisäksi uuden sopimuksen määräaikaisuus 20 vuoden ajaksi tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnalla ei ole mahdollisuuksia suunnitella kunnantalon ympäristöä tms. näin pitkään aikaan.

Pyydän harkitsemaan vakavasti näin kauaskantoista päätöstä.

Esitän, että vuokrasopimusta ei hyväksytä, vaan jatketaan neuvotteluja, jotta taksiasemalle löytyisi kaikkien kannalta sopiva ja turvallinen tontti."

Sirkku esitti myös erittäin visaisen kysymyksen kunnan keskustasta myydystä tontista, jonka suhteen kunta jätti käyttämättä etuosto-oikeutensa ja menetti siten noin 400 000 euroa. Huhujen mukaan tontin ostajana on kunnahallituksen puheenjohtajan sukulainen - lieneekö tällä merkitystä moisen edun ohittamiseen?

"Onko kunnanhallitus toiminut kunnan edun vastaisesti jättäessään käyttämättä etuosto-oikeutta NOKIA ASSET MANAGEMENT OY:N JA RAKENNUSLIIKE LAPTI OY:N KAUPASSA 1.2.2010 kunnanhallituksessa? Nokia Asset Management Oy on myynyt Rakennusliike Lapti Oy:lle kunnan hinnoitteluun nähden melkoisella alihinnalla tontin aivan kuntakeskuksen sydämestä. Viranhaltijan esitys suositti aivan perustellusti etuosto-oikeuden käyttämistä, mutta jostain ihmeen syystä sekä elinvoimavaliokunta että kunnanhallitus päätyivät äänestysten jälkeen siihen tulokseen, ettei etuosto-oikeutta käytetä.

Päätöksen mukaan kauppahinta oli 200 000e, n. 38,71e/kem2. Vastaavaa AL-tonttia kunta kuitenkin myy hintaan 120e/kem2, jonka mukaan tontin todellinen arvo kunnan hinnoittelun mukaan olisi yli 600 000e. Tästä voi suoraan laskea, että kunnan mahdollinen taloudellinen menetys voisi olla jopa yli 400 000e, kun verrataan tilanteeseen, että kunta olisi käyttänyt etuosto-oikeutta, ja myynyt tontin sitten eteenpäin.

Rahallisen arvon lisäksi, ja sitä tärkeämpänäkin pidän keskusta-alueen yhtenäistä kehittämistä, joka ei nyt ole mahdollista. Kuten viranhaltijakin sanoo esittelyssään, alueen, eli Kempeleen ydinkeskustan, maankäytön suunnittelu olisi voitu hoitaa joustavammin kunnan hallitessa 5,5 hehtaarin aluetta. Nyt tämä on tehty mahdottomaksi luovuttamalla keskeinen pala ydinkeskustaa yksityiselle rakennusliikkeelle, vaikka kunnalla oli tilaisuus saada alue haltuunsa pilkkahintaan.

Keskustan kehittäminen lamaantuu, eikä kunta voi ohjata keskustan ja olennaisten liikennejärjestelyjen kehittämistä. Taloudellinen menetys on valtava.

Olen saanut tästä asiasta yhteydenottoja tyrmistyneiltä kuntalaisilta, ja olen itse aivan yhtä tyrmistynyt. Miten tällainen päätös on mennyt läpi kunnanhallituksesta? Kenen asialla kunnanhallitus oikeastaan on? Ainoa lohdullinen asia on se, että ainakin päätöksestä jouduttiin äänestämään."

Lisäksi Sirkku joutui esittämään uudelleen aloitteensa uuden toimintamallin kustannusten selvittämisestä, koska se oli jostain syystä merkitty käsiteltyjen aloitteiden joukkoon, vaikka asia jäi selkeästi aikoinaan kesken, ja valtuuston puheenjohtaja lupasi, että asiaan palataan myöhemmin, mutta näin ei viime vuonna tehty. Nyt odotamme yhä mielenkiinnolla vastauksia.

Lisäksi vuonna 2009...

2010-02-20T12:09:00.000-08:00

Sirkku esitti valtuustossa visaisia kysymyksiä eri aiheista: Onko kunnan nettisivuille tulossa uudistuksen myötä myös keskustelupalsta? Mikä kuntatiedotteen rooli on, ja onko virkamiehillä lupa tuoda siinä esille yksityisiä näkemyksiää asioiden laidoista? Ja syksyllä hän vielä tivasi, aikooko Kempele ottaa kuntana kantaa Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen. Tähän kehitysjohtaja Pekka Salmela sanoi, että ydinvoimala on sadan kilometrin päässä, liian kaukana, jotta vaikuttaisi Kempeleeseen. Noh, ydinsaastepilvi ei sitä alle 90 km matkaa kovin kauan taita...

Tapio Juvani puolestaan kysyi hänen ja Sirkun toimintasäännön muutosta ja johtajien palkkausta koskevasta aloitteesta, miksi kunnanjohtaja oli saanut esitellä asian ja olla mukana käsittelemässä aloitetta, joka koski kunnanjohtajaa itseään. Lisäksi aloite oli päätetty lähettä viranhaltijoitten käsiteltäväksi - eli juuri samojen ihmisten, joita se koski.

Mielipide Kalevassa

2010-02-20T12:00:00.000-08:00

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Kalevassa 14.9. 2009, juuri valtuuston seminaarimatkan alla, otsikolla "Valtuustolla Kempeleessä leimasimen virka". Se herätti runsaasti keskustelua valtuutettujen parissa, ja toimi ehkä eräänlaisena herättäjänä uuden toimintamallin kriittisen tarkastelun suhteen.

Kuntademokratiaa Kempeleen malliin

Olen saanut seurata kempeleläistä päätöksentekoa lähietäisyydeltä varavaltuutettuna runsaan puolen vuoden ajan, ja olen huomannut, että Kempeleessä tuntuu vallitsevan ihan omat lait ja ihan omanlainen käsitys kuntademokratiasta. Uuden toimintamallin käyttöönotto sujuu erittäin tahmeasti, ja uskoisin, että suurin syy siihen on se, että rivivaltuutetuilla ei ole siinä minkäänlaista valtaa. Kaikki päätöksenteko on toimintasäännössäkin jo ohjattu kunnanhallitukselle, jota kunnanjohtaja hyvin palkattuine hoveineen ohjaa oman tahtonsa mukaisesti. Kunnanvaltuustolla on Kempeleessä tällä hetkellä pelkkä leimasimen virka.

Esitettyihin kysymyksiin ei kunnan johdolta saa vastauksia, ja valtuutettujen tekemät aloitteet kuitataan kyseenalaisilla selityksillä pois päiväjärjestyksestä. Esimerkiksi viime kokouksessa valtuutetun aloitteeseen uimahallilippujen hintojen alentamisesta kunnanhallitus esitti vastaukseksi, että lippujen hintoja on juuri tarkistettu, joten aihetta toimenpiteisiin ei ole. Kyllä, hintoja on tarkistettu - roimasti ylöspäin.

Kunnanjohtajan viesti valtuutetuille - jotka mitä ilmeisemmin eivät uskalla avata suutaan kunnanjohtajan valvovan katseen alla - kokouksessa oli selkeä: negatiivisista asioista ei saa puhua, koska se ei ole positiivista. Mutta kuten yksi rohkea valtuutettu totesi, myös negatiivisista asioista on valitettavasti pakko puhua.

Keväällä Vihreän valtuustoryhmän tekemään kysymykseen uuden toimintamallin aiheuttamista kustannuksista ei lupauksista huolimatta ole edelleenkään vastattu.

Valtiovalta on esittänyt kunnille kysymyksen pormestarimallista, jossa pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Kun esimerkiksi Ylivieskassa oli asia käsitelty siten, että valtuustoryhmiltä oli pyydetty kommentteja elokuun loppuun mennessä, niin Kempeleessä asia on vain ja ainoastaan kunnanhallituksen käsittelyssä. Kunnanhallituksella on kokouksissaan käsiteltävänä niin paljon asioita, etteivät he mitenkään ehdi paneutua kaikkiin kysymyksiin kunnolla. Tämä lienee kunnan johdon tarkoituskin.

Samaa tarkoitusta palvelee myös huolella ylläpidetty vastustus kuntaliitoksen suhteen. Usean valtuutetun tekemään aloitteeseen monikuntaliitosselvitykseen mukaan lähtemisestä vastattiin tunteellisilla ja puuduttavilla puheenvuoroilla, joissa aloitteen puolustajia syytettiin Kempeleenpetturuudesta. Tuntuu vahvasti siltä, että kunnan ylin johto haluaa tarkoituksella estää ulkopuolisen selvityksen kunnan tilasta, koska siinä voisi paljastua rumia totuuksia. Niitä, joista ei saa puhua.

Paula Pohjanrinne
Kempeleen Vihreät

Marraskuussa

2010-02-20T11:55:00.000-08:00

Marraskuussa Sirkku teki yhdessä Keskustan Tapio Juvanin kanssa aloitteen Zatelliitin ramppien rakennusaikeista luopumisesta. Kempeleen Vihreäthän vastustavat kiivaasti uuden nelostien liittymän rakentamista, koska sen lisäksi, että se on täysin tarpeeton, sen rakentaminen tällaisessa taloudellisessa tilanteessa olisi täysin edesvastuutonta. Paula on kirjoittanut aiheesta mm. blogissaan. Kunnan tulisi ehdottomasti keskittyä tässä tilanteessa peruspalveluiden hoitoon ja niiden kehittämiseen: kunnan väkiluku kasvaa koko ajan, ja peruspalveluiden on pysyttävä kehityksen perässä tai mieluummin sen edellä.

Lisäksi Sirkku allekirjoitti keskustan Pirjo Luokkalan tekemän aloitteen lasten oikeuksien valvomisesta erityisesti päihdeongelmaisten vanhempien lasten kohdalla.

Elokuussa

2010-02-20T11:43:00.000-08:00

Kesä poiki useammankin aloitteen elokuun lopuksi: ensinnäkin teimme aloitteen mopoilla ajamisen kietämiseksi pyöräteillä, ja se on edennyt hyvin. Kunnassa ollaan nyt vakavissaan kieltämässä mopoilu kevyen liikenteen väylillä, ja siirtämässä se ajoteille, jonne se kuuluukin. Myös Kalevan juttutuvassa on aiheesta keskusteltu.

Sirkku esitti erittäin tärkeän aloitteen lähisuhdeväkivallan vastaisen toimintaohjelman laatimisesta Kempeleen kuntaan.

Lisäksi osallistuimme Vasemmiston Kyösti Nuutisen tekemään aloitteeseen energian säästöjä pohtivan neuvoston perustamisesta. Kunnan energiankulutuskartoitus on yli kymmenen vuotta vanha, joten olisi todellakin syytä tehdä uusi, ja samalla satsata tosissaan energiansäästökohteiden miettimiseen, koska Kempeleenkin on syytä kantaa kortensa yhteiseen ilmastonpelastusoperaation kekoon!

Kesäkuussa

2010-02-20T11:34:00.000-08:00

Kesällä valtuustoryhmämme ihmetteli monen muun tavoin Kempeleen kunnan neljännesivun ilmoitusta EU-vaaliehdokas Kyösti Karjulan vaalilehdessä. Sen lisäksi, että yleisesti ottaen on jos ei aivan laitonta, niin ainakin täydellisen sopimatonta, että kunta tukee yhteisillä verorahoilla jotain tiettyä ehdokasta (joka ei edes ole kempeleläinen!), on valtuustossa tehty päätös, että kiristyneen taloudellisen tilanteen vuoksi ei edes urheiluseurojen lehtiin osteta ilmoituksia. Sirkku esitti asiasta kysymyksen, ja kunnanjohtaja myönsi sen olevan valtuuston päätöksen vastainen.
Myöhemmin kunnajohtajalle esitettiin epäluottamuslausetta, joka kaatui kunnanhallituksessa, jossa pienryhmien hallitusvuorossa oleva edustaja, perussuomalaisten valtuutettu Jussi Pellikka, äänesti ryhmän tahdon vastaisesti epäluottamuslausetta vastaan.

Sirkku teki yhdessä Keskustan Tapio Juvanin ja Kokoomuksen Janne Heikkisen kanssa aloitteen, jossa esitettiin, että kunnan johtoryhmälle laaditaan johtajasopimukset, ja että palkat määritellään valtakunnalliselle tasolle.

Huhtikuussa

2010-02-20T11:09:00.000-08:00

Keväällä tuoretta valtuustoa puhutti uusi toimintamalli. Valtuutettumme Sirkku Asheesh esitti aiheellisen kysymyksen siitä, mitkä ovat uuden toimintamallin käyttöönoton kustannukset, ja onko niitä ylipäätään laskettu. Vastausta ei vielä ole esitetty.

Lisäksi hän allekirjoitti kokoomuksen Riitta Kärnän aloitteen siitä, että Kempele lähtisi mukaan monikuntaliitosselvitykseen, koska selvitykseen osallistuminen ei sitoisi meitä mihinkään, mutta nimensä mukaan selvittäisi tilannettamme. Kun aloite myöhemmin käsiteltiin valtuustossa, se hävisi äänin 17-26. Monet puheenvuorot aloitetta vastaan olivat suorastaan paatoksellisia: sitä vastustavat valtuutetut tuntuivat olevan sitä mieltä, että on silkkaa petturuutta edes esittää sellaista.

2010-01-09T10:33:00.000-08:00

Vuosi uuden valtuuston aloittamisesta on kulunut. Vihreistä on tullut sekä pelätty että ihailtu äänenkäyttäjä Kempeleessä. Jokseenkin yllättävä vaikutus näinkin pienellä ryhmällä. Ja voimme luvata, että tämä on ollut vasta alkua.